Työkkärit

Suomessa on tällä hetkellä työ- ja elinkeinotoimistoja ympäri maata. Alueellisia TE-toimistoja on 15 ja niillä yhteensä 120 toimipaikkaa. Palveluverkostoon kuuluvat TE-toimistot ja niiden toimipaikat, sekä työvoiman palvelukeskukset, yhteispalvelupisteet ja niin sanotut seudulliset yrityspalvelut. Verkostoja ja toimistoja on monenlaisia. Onko niistä ollut sinulle apua kun olet etsinyt töitä?

Monet työnhakijat katsovat, ettei työkkäristä oikeita rehellisiä palkkatöitä saa, kun saahan tilastoja kaunisteltua halvemmallakin: karenssin uhalla voidaan laittaa työnhakija pilipalikurssille tai ruokapalkalla muttereita sorvaamaan.

Tällä sivustolla yritetään selvittää, onko työvoimatoimistosta muuta apua kuin CV:n tekemisen opetteleminen. Työvoimatoimisto.net-sivustolla voi sanoa suorat sanat. Palvelu on sitoutumaton eikä julki tuotuja mielipiteitä sensuroida muuten kuin jos ne ovat lainvastaisia tai hyvin mauttomia.

Työvoimatoimistoista käytetään näinä päivinä nimitystä Työ- ja elinkeinotoimisto, joka on lyhyemmin TE-toimisto. Jokainen niistä 147 työvoimatoimistosta toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Aikaisemmin työkkärien toimintaa johti työministeriö, kunnes se sulautettiin vuonna 2008 kauppa- ja teollisuusministeriöön sekä eräihin muihin toimintoihin. Työministeriön toimintakuvaan kuului sellaisia asioita kuin työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu, työriitojen sovittelu ja työehtosopimukset sekä työympäristökysymykset. Harvat tietävät, että myös maahanmuutto, paluumuutto ja pakolaisuus kuului sen toimialaan. Myös vähemmistövaltuutetun asiat, kuten rasismin ehkäisy, sekä myös siviilipalvelusasiat sisältyivät valtioneuvoston ohjesäännön mukaan työministeriön toimenkuvaan. Työttömina viime vuosikymmenen aikana olleet muistanevat lämmöllä etenkin SDP:n Tarja Filatovia, joka hoiti virkaa vuosina 2000–2007. Häntä seurasi Tarja Cronberg, Anni Sinnenmäki, Lauri Ihalainen ja näinä päivinä tointa hoitaa Jari Lindström.